32. Rahoitusriskien hallinta
Rahoitusriskien hallinnan tavoitteena on varmistaa, että konsernilla on mahdollisimman tehokkaasti käytettävissään liiketoiminnan laajuuteen nähden riittävä rahoitus . Tavoitteena on kustannustehokkuus huomioiden minimoida markkinoiden aiheuttaman negatiivisen kehityksen vaikutus konserniin. Rahoitusriskien hallintaa ja valvontaa hoidetaan keskitetysti ja sen toteuttamisesta vastaa konsernin talousjohtaja.
Johto seuraa jatkuvasti kassavirtaennusteita ja konsernin maksuvalmiusasemaa. Tämä tehdään keskitetysti kaikkien konsernin yhtiöiden osalta. Lisäksi konsernin maksuvalmiuden hallintaperiaatteisiin kuuluu kovenanttien tarkastelu eteenpäin seuraavan 12 kuukauden ajalle. Lainoissa käytetyt kovenanttiehdot liittyvät konsernin omavaraisuuteen, nettovelan ja rahastosijoitusten väliseen suhteeseen sekä 12 kk:n rullaavaan EBITDA:an. Tilikauden aikana konserni on täyttänyt pankkien asettamat kovenanttiehdot.
Rahastosijoitusten (käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat) kehitystä ja hintariskiä valvoo yhtiössä sijoitustiimeistä riippumaton Performance Monitoring tiimi, jonka tehtävänä on seurata kohdeyhtiöiden kuukausiraportointia ja ennusteita. Kohdeyhtiövastaavien tekemät arvostusehdotukset tarkastetaan Performance monitoring tiimissä, jonka jälkeen ne hyväksytään arvonmäärityskomiteassa. Arvonmäärityskomitea koostuu sijoituskomitean puheenjohtajasta, konsernin talousjohtajasta ja sijoitustiimin vetäjästä.
a) Maksuvalmiusriski
Konsernin kassavirta muodostuu ennustettavissa olevista hallinnointipalkkiotuotoista sekä volatiileista voitonjako-osuustuotoista. Kolmas merkittävä kassavirran hallintaan vaikuttava erä on konsernin rahastoille maksettavat sijoitussitoumukset sekä tuotot rahastosijoituksista.
Rahastojen maksamat hallinnointipalkkiot perustuvat pitkäaikaisiin sopimuksiin ja niillä on tarkoitus kattaa konsernin operatiivisen toiminnan kulut. Hallinnointipalkkiotuotot ovat suhteellisen luotettavasti ennustettavissa seuraavan 12 kuukauden ajalle.
Voitonjako-osuustuottojen ajoitus on luonteeltaan epävarmaa ja aiheuttaa tulosheilahteluja. Muutoksilla sijoitus- ja irtautumisaktiviteetissa on merkittävä vaikutus konsernin kassavirtoihin. Yksittäinen sijoitus tai irtautuminen voi muuttaa kassavirtatilanteen merkittävästi ja kassavirran ajoituksen tarkka ennustaminen on vaikeaa.
CapMan on antanut sijoitussitoumuksia hallinnoimiinsa rahastoihin. Suurin osa tämän hetkisistä sijoitussitoumuksista tulee maksuun rahastoille tyypillisesti neljän seuraavan vuoden kuluessa. 31.12.2012 rahastoille annetut sijoitussitoumukset olivat yhteenä 22,5 milj. euroa (24,4 milj. euroa) ja käytettävissä oleva rahoituskapasiteetti (rahavarat ja nostamattomat lainat) 19,4 milj. euroa (31,9 milj. euroa).
Konsernilla oli käytettävissään seuraavat rahoitusjärjestelyt:
Lyhytaikainen rahoituslimitti 15 milj. euroa, josta 31.12.2012 nostettu 5 milj.euroa. Pitkäaikaista lainaa on nostettu 30 milj. lyhennys puolivuosittain. Oman pääoman ehtoisella joukkovelkakirjalainalla ei ole erääntymispäivää, mutta se voidaan halutessa maksaa takaisin vuonna 2013 (nostettu 29 milj. euroa per 31.12.2012).
Maturiteettianalyysi
31.12.2012,
1 000 EUR
Erääntyy
alle 3
kuukaudessa
Erääntyy 3-12
kuukaudessa
Erääntyy 1-3
vuodessa
Erääntyy 3-5
vuodessa
Pitkäaikaiset rahoitusvelat
Korolliset lainat rahoituslaitoksilta 20 000 2 678
Lyhytaikaiset rahoitusvelat
Ostovelat 860
Korolliset lainat rahoituslaitoksilta 5 000 4 785
Rahoituslainojen korot 83
Maturiteettianalyysi
31.12.2011,
1 000 EUR
Erääntyy
alle 3
kuukaudessa
Erääntyy 3-12
kuukaudessa
Erääntyy 1-3
vuodessa
Erääntyy 3-5
vuodessa
Pitkäaikaiset rahoitusvelat
Korolliset lainat rahoituslaitoksilta 28 753
Lyhytaikaiset rahoitusvelat
Ostovelat 432
Korolliset lainat rahoituslaitoksilta 3 125 3 125
Rahoituslainojen korot 21
b) Korkoriski
Konsernin mahdollinen korkoriski aiheutuu pääasiassa pitkäaikaisista veloista. Konserni hallinnoi kassavirtaan liittyvää korkoriskiä käyttämällä osin vaihtuvaa korkoa ja osin korko-optioita, joissa vaihtuva korko muutetaan kiinteäksi. Vaihtuvan ja kiinteän koron suhdetta tarkastellaan aina lainanlyhennysten yhteydessä. Tavoitteena on että vähintään puolet korkoriskistä palautetaan kiinteäksi lainan eräpäivä huomioon ottaen.
Oman pääoman ehtoisen joukkovelkakirjalainan korko on kiinteä 11.25%, koronmaksu puolivuosittain. Yhtiöllä on ennenaikainen takaisinmaksuoikeus 18.12.2013 ja jokaisena sen jälkeisenä koronmaksupäivänä. Korko muuttuu 18.12.2013 alkaen vaihtuvaksi, 3 kk Euribor + 11,236 %, kuitenkin vähintään 14,25 %, koronmaksu neljännesvuosittain.
Pitkäaikaiset lainasaatavat Maneq- rahastoilta on sidottu kiinteäkorkoisiksi viiden vuoden korkoperiodin puitteissa.
Lainat korkokannan mukaan
1000 EUR 2012 2011
Vaihtuvakorkoiset 7 678 13 125
Kiinteäkorkoiset 15 000 15 000
Yhteensä 22 678 28 125
Tulosvaikutus verojen jälkeen
1 000 EUR 1 %-yksikön nousu 1 % -yksikön lasku 2 % -yksikön nousu
Vaihtuvakorkoiset 58 -58 116
Taulukossa ei ole otettu huomioon johdannaissopimusten käyvän arvon muutosta.
c) Luottoriski
Konsernin mahdollinen luottoriski rajoittuu lähinnä Maneq- rahastojen lainasaataviin. Maneq- rahastot ovat rahastoja, jotka tekevät sijoituksia kohdeyhtiöihin kunkin varsinaisen rahaston rinnalla. CapManilla on tyypillisesti 35-40% omistusosuus näissä yhtiöissä, ja se rahoittaa niitä senior- ja mezzanine- lainoin.
Lainasaatavien mahdollista luottotappioriskiä tarkasteltaessa tulee ottaa huomioon, että näiden rahastojen takaisinmaksukyky noudattaa pääomasijoitusrahastoille tyypillistä, ns. J-käyrää. Sijoitusten alkuvaiheessa rahaston käypä arvo laskee tyyppillisesti hankintahinnan alle, kunnes ensimmäiset irtautumiset tehdään. Luottotappioriskiä voi tästä syystä luotettavammin alkaa arvioida vasta noin neljän vuoden kuluttua ensimmäisten sijoitusten tekemisestä, sillä takasinmaksukyky voi vaarantua vain mikäli portfolion sijoitusten keskimääräinen irtautumiskerrointuotto jää alle yhden. CapManin historiallinen irtautumiskerrointuotto on noin 3x. Lisäksi luottotappioriskiä tarkasteltaessa otetaan huomioon kohdeyhtiöiden odotettu irtautumistuotto, joka usein on suurempi kuin sen hetkinen käypä arvo.  
Lainasaamiset osakkuusyhtiöiltä ja muilta 2012
1 000 EUR Saatavat yhteensä Saatavat yhteensä
(sis.alaskirjaukset)
Rahaston käypä
arvo (poislukien
ulkopuoliset lainat)
Rahastot, joiden käypä arvo < lainasaatavat 12 385 12 385 10 089
Rahastot, joiden käypä arvo > lainasaatavat 10 765 10 765 12 760
23 150 23 150 22 849
Muut lainasaatavat 1 217 1 217 n/a
Yhteensä 24 367 24 367
Lainasaamiset osakkuusyhtiöiltä ja muilta 2011
1 000 EUR Saatavat yhteensä Saatavat yhteensä
(sis.alaskirjaukset)
Rahaston käypä
arvo (poislukien
ulkopuoliset lainat)
Rahastot, joiden käypä arvo < lainasaatavat 8 467 8 467 5 922
Rahastot, joiden käypä arvo > lainasaatavat 15 422 15 422 16 656
23 889 23 889 22 578
Muut lainasaatavat 883 883 n/a
Yhteensä 24 772 24 772
Rahastot, joiden käypä arvo on pienempi kuin lainasaatavat, ovat pääosin uusia rahastoja. Näissä rahastoissa kohdeyhtiöiden arvonkehitys on vielä kesken, eikä lainasaataviin ole siksi tehty alaskirjauksia.
d) Valuuttariski
Konsernilla on tytäryhtiöitä euroalueen ulkopuolella, joiden omaan pääomaan vaikuttaa valuuttakurssien vaihtelu (Ruotsi, Norja ja Tanska). Koska näiden yhtiöiden oman pääoman osuus on kuitenkin erittäin pieni, ei valuuttakurssien vaihtelulta ole tehty suojauksia. Konsernilla ei ole merkittävää transaktioihin liittyvää valuuttakurssiriskiä, sillä konserniyhtiöt toimivat kunkin yhtiön kotimarkkinoilla.
e) Rahastosijoitusten hintariski
Rahastosijoitukset arvostetaan käyttämällä kansainvälistä arvonmääritysohjeistusta "International Private Equity and Venture Capital Valuation Guidelines". Näiden arvonmääritysperiaatteiden mukaan käypä arvo määritellään muun muassa kertomalla kohdeyhtiön tulos (esim. EBITDA) kertoimella (esim. hinta / omapääoma), joka johdetaan vastaavista listatuista yhtiöistä tai viimeaikoina toteutuneista transaktioista. Muutoksilla arvonmäärityskertoimissa voi olla merkittävä vaikutus rahastosijoitusten käypiin arvoihin riippuen kohdeyhtiössä käytetystä velkavivusta.
Rahastosijoitusten herkkyysanalyysi (ilman rahastojen rahastoja)
2012 2011
Vaikutus tulokseen ennen veroja, Vaikutus tulokseen ennen veroja,
milj.eur milj.eur
Muutos -10% Muutos +10% Muutos -10% Muutos +10%
Kohdeyritysten keskimääräinen kannattavuus -4,84 5,07 -6,10 6,08
Keskimääräiset verrokkiryhmä multippelit -6,21 5,99 -6,90 6,85
Valuuttakurssi EUR/SEK 1,75 -1,43 -0,33 0,27
Valuuttakurssi EUR/NOK -0,87 0,71 -0,44 0,35
Käyvän arvon hierarkia käypään arvoon arvostetuista rahoitusvaroista 31.12.2012
Käytetyt tasot on määritelty seuraavasti:
Taso 1 täysin samanlaisten varojen noteeratut (oikaisemattomat) hinnat toimivilla markkinoilla
Taso 2 muut kuin tasoon 1 sisältyvät noteeratut hinnat, jotka kyseiselle omaisuuserälle on todettavissa joko suoraan (ts.hintana) tai epäsuorasti (ts.hinnoista johdettuina)
Taso 3 omaisuuserää koskevat tiedot, jotka eivät perustu todettavissa olevaan markkinatietoon
1000 EUR Taso 1 Taso 2 Taso 3 Yhteensä
Käypään arvoon tulosvaikutteisesti arvostettavat rahoitusvarat
Rahastosijoitukset 4 008 70 457 74 465
Tason 3 rahastosijoitukset koostuvat pääosin listaamattomiin yhtiöihin tehdyistä sijoituksista, eikä niille ole noteerattuja markkinahintoja.
Käyvän arvon hierarkia käypään arvoon arvostetuista rahoitusvaroista 31.12.2011
1000 EUR Taso 1 Taso 2 Taso 3 Yhteensä
Käypään arvoon tulosvaikutteisesti arvostettavat rahoitusvarat
Rahastosijoitukset 3 631 66 536 70 167
Tason 3 rahastosijoitukset koostuvat pääosin listaamattomiin yhtiöihin tehdyistä sijoituksista, eikä niille ole noteerattuja markkinahintoja.