Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä 2012

1 Sovellettavat säännökset

CapMan Oyj (jäljempänä CapMan) noudattaa Arvopaperimarkkinayhdistys ry:n julkaisemaa 1.10.2010 voimaan tullutta Suomen listayhtiöiden hallinnointikoodia noudata tai selitä -periaatteen mukaisesti, ja yhtiötä hallinnoidaan lisäksi Suomen lakien, yhtiön yhtiöjärjestyksen ja NASDAQ OMX Helsinki Oy:n sääntöjen ja ohjeiden mukaisesti. Poikkeamat hallinnointikoodista on selostettu alla kohdassa 2. Tämä selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä on laadittu Suomen listayhtiöiden hallinnointikoodin suositusta 54 (Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä) noudattaen. Hallinnointikoodi on julkisesti saatavilla esimerkiksi Arvopaperimarkkinayhdistys ry:n internetsivuilla osoitteessa www.cgfinland.fi.

Tämä selvitys on CapManin hallituksen tarkastusvaliokunnan käsittelemä ja se on laadittu hallituksen toiminta­kertomuksesta erillisenä kertomuksena. CapManin tilintarkastusyhteisö PricewaterhouseCoopers Oy on tarkastanut, että selvitys on annettu ja että sen sisältämä kuvaus taloudelliseen raportointi­prosessiin liittyvien sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestelmien pääpiirteistä on yhdenmukainen tilinpäätöksen kanssa.

Lisätietoja CapManin hallinnoinnista löytyy yhtiön internetsivuilta www.capman.fi/capman-konserni/hallinnointi.

2 Poikkeamat hallinnointikoodista

CapMan poikkeaa hallinnointikoodin suosituksesta 43 (Hallituksen jäsenten osallistuminen osakeperusteiseen palkitsemisjärjestelmään), joka koskee yhtiön ulkopuolisen hallituksen jäsenen osallistumista osakeperusteiseen palkitsemisjärjestelmään. Yhtiön ulkopuoliset hallituksen jäsenet voivat osallistua osakeperusteiseen kannustinjärjestelmään yhtiökokouksen päätöksellä. Osakkeenomistajilla on tällöin mahdollisuus arvioida, onko kyseinen palkitsemismenettely heidän etujensa mukainen.

3 Hallitus

3.1 Hallituksen kokoonpano

CapManin hallituksen jäsenet valitsee yhtiökokous. Yhtiöjärjestyksessä ei ole erityistä hallituksen jäsenten asettamisjärjestystä. Hallitukseen kuuluu yhtiöjärjestyksen mukaan vähintään kolme ja enintään yhdeksän jäsentä, joilla ei ole varajäseniä. Jäsenet valitaan vuoden toimikaudeksi, joka alkaa yhtiökokouksen päättyessä ja päättyy vaalia seuraavan varsinaisen yhtiökokouksen päättyessä. Hallitus valitsee keskuudestaan puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan.

CapManin varsinainen yhtiökokous valitsi 14.3.2012 yhtiön hallitukseen kuusi jäsentä. Hallituksen jäseniksi valittiin Koen Dejonckheere, Claes de Neergaard, Karri Kaitue, Nora Kerppola, Teuvo Salminen ja Heikki Westerlund. Hallitus valitsi keskuudestaan puheenjohtajaksi Heikki Westerlundin ja varapuheenjohtajaksi Teuvo Salmisen.

Vuoden 2012 varsinaisen yhtiökokouksen päättymiseen saakka yhtiön hallitukseen kuului myös Conny Karlsson.

Hallituksen jäsenten henkilötiedot on esitetty kohdassa Hallitus.

3.2 Hallituksen jäsenten riippumattomuus

Hallitus arvioi järjestäytymiskokouksessaan 14.3.2012 jäsentensä riippumattomuutta yhtiöstä ja sen merkittävistä osakkeenomistajista. Yhtiöstä ja sen merkittävistä osakkeenomistajista riippumattomia jäseniä olivat Karri Kaitue, Nora Kerppola, Claes de Neergaard ja Teuvo Salminen. Koen Dejonckheere oli riippumaton yhtiöstä, mutta ei-riippumaton merkittävistä osakkeenomistajista. CapManin senior partner ja CapMan Buyout -sijoitustiimin jäsen Heikki Westerlund oli ei-riippumaton sekä merkittävistä osakkeenomistajista että yhtiöstä. Teuvo Salmisen riippumattomuusarviointia muutettiin järjestäytymiskokouksessa, koska hän ei enää toiminut CapManin sijoitustiimien neuvonantajana. Näin ollen Salminen oli 14.3.2012 alkaen riippumaton sekä yhtiöstä että sen merkittävistä osakkeenomistajista.

3.3 Hallituksen tehtävät

CapManin hallitus huolehtii lain ja yhtiöjärjestyksen mukaan yhtiön hallinnosta ja sen toiminnan asianmukaisesta järjestämisestä. Hallitus vastaa lisäksi siitä, että yhtiön kirjanpidon ja varainhoidon valvonta on asianmukaisesti järjestetty. CapManin hallitus on vahvistanut itselleen kirjallisen työjärjestyksen, jossa määritellään hallituksen keskeiset tehtävät, toimintaperiaatteet ja kokouskäytännöt sekä hallituksen toiminnan ja työskentelytapojen vuosittainen itsearviointi.

Työjärjestyksen mukaisesti hallituksen päätehtävät ovat:

  • nimittää ja erottaa toimitusjohtaja ja varatoimitusjohtaja
  • valvoa yhtiön johdon toimintaa
  • hyväksyä yhtiön strategiset tavoitteet
  • päättää uusien CapMan rahastojen perustamisesta ja CapManin omiin rahastoihin tehtävien sijoitusten suuruudesta
  • päättää merkittävistä muutoksista yrityksen liiketoiminnassa
  • varmistaa, että yhtiön toiminta on asianmukaisesti järjestetty
  • varmistaa johtamisjärjestelmän asianmukainen toiminta
  • tarkastaa ja hyväksyä tilinpäätösraportit ja osavuosikatsaukset
  • varmistaa, että yhtiön kirjanpidon ja varainhoidon valvonta on asianmukaisesti järjestetty
  • varmistaa, että konsernin toiminta on lakien ja asetusten mukaista
  • hyväksyä hyvän hallinnoinnin, sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan periaatteet sekä muut olennaiset käytännöt ja toimintaperiaatteet
  • päättää toimitusjohtajan palkitsemisesta ja muun johdon sekä CapManin avainhenkilöiden palkitsemisperiaatteista
  • vahvistaa hallituksen valiokuntien keskeiset tehtävät ja toimintaperiaatteet

Hallituksen puheenjohtaja huolehtii ja valvoo, että hallitus täyttää sille lain ja yhtiöjärjestyksen mukaan kuuluvat tehtävät. 

3.4 Hallituksen toiminta tilikaudella 2012

Vuonna 2012 hallitus kokoontui yhdeksän kertaa (kahdeksan kokousta vuoden 2012 varsinaisen yhtiökokouksen valitsemalla kokoonpanolla ja yksi kokous vuoden 2011 varsinaisen yhtiökokouksen valitsemalla kokoonpanolla). Alla tiedot hallituksen jäsenten osallistumisesta kokouksiin vuonna 2012.

 

 

Hallitus vuonna 2012

   

Nimi

Henkilötiedot

Osallistuminen hallituksen   kokouksiin

Osallistuminen valio­kunnan kokouksiin

Heikki Westerlund

Hallituksen puheenjohtaja 31.3.2010 lähtien. Hallituksen jäsen vuodesta 2010. Syntymävuosi 1966, KTM. Päätoimi: CapManin senior partner. Nimitysvaliokunnan puheenjohtaja. Ei-riippumaton hallituksen jäsen.

9/9

 

Nimitysvaliokunta: 3/3

Teuvo Salminen

 

Hallituksen varapuheenjohtaja 31.3.2005 lähtien. Hallituksen jäsen vuodesta 2001. Syntymävuosi 1954, KTM, KHT. Päätoimi: Hallitusammattilainen. Tarkastusvaliokunnan puheenjohtaja, nimitysvaliokunnan jäsen. Riippumaton yhtiöstä ja merkittävistä osakkeenomistajista.

9/9

Tarkastusvaliokunta: 5/5
Nimitysvaliokunta: 3/3

Koen Dejonckheere

Hallituksen jäsen vuodesta 2010. Syntymävuosi 1969, MBA, DI. Päätoimi: Gimv NV:n toimitusjohtaja. Palkitsemisvaliokunnan ja nimitysvaliokunnan jäsen. Riippumaton yhtiöstä.

8/9

Nimitysvaliokunta: 3/3
Palkitsemisvaliokunta: 5/5

 

Claes de Neergaard

Hallituksen jäsen vuodesta 2011. Syntymävuosi 1949, KTM. Päätoimi: Industrifondenin toimitusjohtaja. Palkitsemisvaliokunnan jäsen. Riippumaton yhtiöstä ja merkittävistä osakkeenomistajista.

9/9

Palkitsemisvaliokunta: 5/5

Karri Kaitue

Hallituksen jäsen vuodesta 2012. Syntymävuosi 1964, oik.lis. Päätoimi: Hallitusammattilainen. Tarkastusvaliokunnan jäsen. Riippumaton yhtiöstä ja merkittävistä osakkeenomistajista.

8/8

Tarkastusvaliokunta: 4/4

Nora Kerppola

Hallituksen jäsen vuodesta 2011. Syntymävuosi: 1964, MBA. Päätoimi: Nordic Investment Group Oy:n toimitusjohtaja. Palkitsemisvaliokunnan puheenjohtaja, tarkastusvaliokunnan jäsen. Riippumaton yhtiöstä ja merkittävistä osakkeenomistajista.

9/9

Tarkastusvaliokunta: 4/4
Palkitsemisvaliokunta: 5/5

 

 

Seuraavat henkilöt olivat hallituksen jäseniä vuoden 2012 varsinaisen yhtiökokouksen päättymiseen saakka:

 

Nimi

Henkilötiedot

Osallistuminen hallituksen   kokouksiin

Osallistuminen valio­kunnan   kokouksiin

Conny Karlsson

Hallituksen jäsen vuosina 2008-2012. Syntymävuosi 1955, MBA. Päätoimi: Hallitusammattilainen. Tarkastusvaliokunnan jäsen. Riippumaton merkittävistä osakkeenomistajista.

0/1

Tarkastusvaliokunta: 1/1

4 Hallituksen valiokunnat

Hallitus asettaa valiokunnat ja valitsee valiokuntien jäsenet keskuudestaan hallituksen toimikaudelle yleensä varsinaisen yhtiökokouksen jälkeen pidettävässä hallituksen järjestäytymiskokouksessa. Pääsääntöisesti valiokunnassa tulee olla vähintään kolme jäsentä mutta hallinnointikoodin suosituksen 22 (Valiokunnan jäsenten valinta) mukaisesti valiokunta voi hallituksen jäsenmäärän vähäisyyden vuoksi koostua kahdestakin jäsenestä. Hallitus vahvistaa valiokuntien työjärjestykset, ja kaikki valiokuntien kokousten pöytäkirjat toimitetaan hallitukselle tiedoksi. Valiokunnilla ei ole itsenäistä päätösvaltaa, vaan hallitus tekee kaikki päätökset kollektiivisesti.

CapManin hallitus asetti 14.3.2012 järjestäytymiskokouksessaan tarkastus-, nimitys- ja palkitsemisvaliokunnat.

4.1 Tarkastusvaliokunta

Tarkastusvaliokunta on asetettu tehostamaan taloudellista raportointia ja valvontaa koskevien asioiden valmistelua.

Tarkastusvaliokunnan tehtäviin kuuluu:

  • seurata tilinpäätösraportoinnin prosessia
  • valvoa taloudellista raportointiprosessia
  • seurata yhtiön sisäisen valvonnan ja riskienhallintajärjestelmien tehokkuutta
  • käsitellä yhtiön taloudelliseen raportointiprosessiin liittyvien sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestelmien pääpiirteitä
  • seurata tilinpäätöksen ja konsernitilinpäätöksen lakisääteistä tilintarkastusta
  • arvioida lakisääteisen tilintarkastajan tai tilintarkastusyhteisön riippumattomuutta ja erityisesti oheispalvelujen tarjoamista
  • valmistella tilintarkastajan valintaa koskeva päätösehdotus

Hallitus valitsi 14.3.2012 pidetyssä järjestäytymiskokouksessa tarkastusvaliokunnan jäseniksi Teuvo Salmisen (puheenjohtaja), Karri Kaitueen ja Nora Kerppolan. Tarkastusvaliokunta kokoontui vuonna 2012 tällä kokoonpanolla neljä kertaa. Ennen vuoden 2012 varsinaista yhtiökokousta tarkastusvaliokuntaan kuuluivat Teuvo Salminen (puheenjohtaja) ja Conny Karlsson ja valiokunta kokoontui tällä kokoonpanolla vuonna 2012 yhden kerran. Kohdassa 3.4 osiossa olevassa taulukossa on tiedot valiokunnan jäsenten osallistumisesta kokouksiin.

4.2 Nimitysvaliokunta

Nimitysvaliokunta on asetettu tehostamaan hallituksen jäsenten nimitys- ja palkitsemisasioiden valmistelua. Nimitysvaliokunnan päätehtävänä on antaa varsinaiselle yhtiökokoukselle ehdotus hallituksen jäsenehdokkaista ja hallituksen palkitsemisesta.

Hallitus valitsi 14.3.2012 pidetyssä järjestäytymiskokouksessa nimitysvaliokunnan jäseniksi uudelleen Heikki Westerlundin (puheenjohtaja), Koen Dejonckheeren ja Teuvo Salmisen. Nimitysvaliokunta kokoontui vuonna 2012 kolme kertaa.  Kohdassa 3.4 olevassa taulukossa on tiedot valiokunnan jäsenten osallistumisesta kokouksiin.

4.3 Palkitsemisvaliokunta

Palkitsemisvaliokunta on asetettu tehostamaan toimitusjohtajan ja yhtiön muun johdon palkitsemis- ja nimitysasioiden sekä muun henkilöstön palkitsemisjärjestelmiä koskevien asioiden valmistelua.

Palkitsemisvaliokunnan päätehtävänä on avustaa hallitusta valmistelemalla hallituksen päätöksentekoa varten:

  • yhtiön johdon palkitsemisjärjestelmien periaatteet yleisellä ja tarvittaessa yksilökohtaisella tasolla
  • yhtiön yleiset periaatteet kokonaiskompensaation rakenteesta.

Valiokunnan tulee lisäksi huolehtia osaltaan:

  • päätöksenteon objektiivisuudesta yhtiön palkitsemisasioista päätettäessä  
  • palkitsemisperiaatteiden ja -käytäntöjen tarkoituksenmukaisuudesta yhtiön strategian ja pitkän ja lyhyen aikavälin tavoitteiden näkökulmasta
  • palkitsemisjärjestelmien läpinäkyvyydestä.

Hallitus valitsi 14.3.2012 pidetyssä järjestäytymiskokouksessa palkitsemisvaliokunnan jäseniksi uudelleen Nora Kerppolan (puheenjohtaja), Koen Dejonckheeren ja Claes de Neergaardin. Palkitsemisvaliokunta kokoontui vuonna 2012 viisi kertaa. Kohdassa 3.4 olevassa taulukossa on tiedot valiokunnan jäsenten osallistumisesta kokouksiin.

 

5 Toimitusjohtaja

Yhtiön toimitusjohtajan valitsee hallitus. Toimitusjohtajan palvelussuhteen keskeiset ehdot määritellään toimitusjohtajasopimuksessa, jonka hallitus hyväksyy. Toimitusjohtaja johtaa ja valvoo yhtiön liiketoimintaa osakeyhtiölain ja hallituksen antamien ohjeiden ja valtuuksien mukaisesti. Toimitusjohtaja vastaa siitä, että yhtiön kirjanpito on lain mukainen ja varainhoito luotettavalla tavalla järjestetty. Pääsääntöisesti toimitusjohtaja vastaa itsenäisesti yrityksen operatiivisesta toiminnasta sekä tavanomaiseen liiketoimintaan kuuluvista päätöksistä ja niiden toteuttamisesta. Toimitusjohtaja nimittää liiketoiminta-alueiden vetäjät. Hallitus hyväksyy suoraan toimitusjohtajan alaisuudessa toimivien henkilöiden rekrytoinnit. Toimitusjohtajaa ei voida valita hallituksen puheenjohtajaksi.

Vuonna 2012 CapManin toimitusjohtajana toimi senior partner Lennart Simonsen (s. 1960, OTK).


6 Kuvaus taloudelliseen raportointiprosessiin liittyvien sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestelmien pääpiirteistä

Taloudellisen raportointiprosessin sisäinen valvonta ja riskienhallinta ovat osa CapManin sisäisen valvonnan viitekehystä. Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan avainroolit ja vastuut on määritelty konsernin sisäisissä ohjeistuksissa, joiden hyväksymisestä ja päivittämisestä vastaa yhtiön johto.

Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan tavoitteena on taata riittävällä varmuudella taloudellisen raportoinnin luotettavuus, eheys, ajantasaisuus sekä se, että tilinpäätös laaditaan sovellettavien lakien, yleisesti hyväksyttyjen kirjanpitoperiaatteiden ja muiden listayhtiöille asetettujen vaatimusten mukaisesti.

CapManin sisäisen valvonnan tarkoituksena on:

  • keskittyä strategisesti ja toimintojen tehokkuuden kannalta merkittävimpiin riskeihin
  • tukea eettisiä arvoja, hyvää hallintotapaa ja riskienhallintaa
  • varmistaa, että konsernin toiminta on lainmukaista ja että sisäisiä periaatteita ja toimintatapoja noudatetaan
  • varmistaa, että taloudellinen raportointi on luotettavaa, ja että se tukee yhtiön sisäistä päätöksentekoa sekä palvelee osakkeenomistajien tarpeita

6.1 Taloudellisen raportointiprosessin yleiskuvaus

CapManin liiketoimintamalli perustuu paikalliseen läsnäoloon Suomessa, Ruotsissa, Norjassa ja Venäjällä, ja organisaatio operoi yli maarajojen. Kuudessa eri maassa toimivat tytäryhtiöt raportoivat tuloksistaan emoyhtiölle kuukausittain. Taloushallinto on ulkoistettu muissa maissa paitsi Suomessa ja Ruotsissa. 

Taloudellinen informaatio kerätään, tallennetaan ja analysoidaan sekä jaetaan asianomaisten henkilöiden kesken käytössä olevien prosessien ja käytäntöjen mukaisesti. Konsernilla on yhteinen raportointi- ja konsolidointijärjestelmä, joka edesauttaa yhteisten valvontavaatimusten noudattamista. Konsernin taloushallinto ylläpitää tilikarttaa, joka on käytössä kaikissa konsernin yksiköissä. Konsolidointia varten tytäryhtiöt lähettävät lukunsa kuukausittain konsernin taloushallintoon, jossa ne syötetään konsernin raportointijärjestelmään. Raportoidut luvut tarkastetaan sekä tytäryhtiöissä että konsernin taloushallinnossa. Lisäksi konsernin taloushallinto valvoo tuloslaskelman ja taseen eriä analyyttisella tarkastelulla. Konsernin osavuosikatsaukset ja tilinpäätös laaditaan IFRS-raportointistandardien mukaisesti.

6.2 Taloudellisen raportointiprosessin valvonta ja riskienhallinta

Kokonaisvastuu talousraportointiin liittyvän sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan asianmukaisesta järjestämisestä on yhtiön hallituksella. Hallitus on asettanut tarkastusvaliokunnan huolehtimaan taloudellisen raportointiprosessin valvontaa koskevista tarkemmista tehtävistä. Niihin kuuluvat muun muassa tilinpäätösraportointiprosessin seuranta, taloudellisen raportointiprosessin valvonta ja sisäisen valvonnan tehokkuuden seuranta. Tarkastusvaliokunta myös käsittelee säännöllisesti yhtiön taloudelliseen raportointiprosessiin liittyvien sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestelmien pääpiirteitä.

Konsernin johto on vastuussa taloudellisen raportointiprosessin sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan prosessien toteuttamisesta ja tehokkuudesta. Lisäksi johto vastaa laskentakäytäntöjen lainmukaisuudesta sekä siitä, että yhtiön taloutta hoidetaan luotettavasti ja asianmukaisesti.

Yhtiön toimitusjohtaja vastaa riskienhallintaprosessin toteuttamisesta määrittelemällä ja jakamalla riskienhallintaan liittyvät vastuualueet.  Toimitusjohtaja on nimittänyt konsernin talousjohtajan riskienhallintapäälliköksi, joka on vastuussa kokonaisvaltaisen riskienhallintaprosessin koordinoinnista ja joka raportoi säännöllisesti tarkastusvaliokunnalle sisäiseen valvontaan ja riskienhallintaan liittyvissä asioissa. Yksityiskohtaisempaa vastuuta sisäisen valvonnan toimintatavoista ja toteuttamisesta on jaettu eri toimintojen vastuuhenkilöille. Konsernin johto ja laskentaosasto edesauttavat taloudellisen raportointiprosessin tehokasta sisäistä valvontaa omalla toiminnallaan.

6.3 Riskien arviointi ja valvontatoimenpiteet

Taloudellisen raportointiprosessin riskien tunnistamiseksi CapMan on määritellyt taloudellisen raportoinnin tavoitteet. Riskiarviointiprosessin tarkoituksena on taloudellisen raportointiprosessin riskien tunnistaminen ja soveltuvien riskinhallintakeinojen määrittäminen.

Jotta asetettuja taloudellisen raportoinnin riskejä voitaisiin hallita, suoritettujen riskiarviointien perusteella kehitetään valvontatoimenpiteitä, joita asetetaan kaikille organisaation tasoille. Esimerkkejä valvontatoimenpiteistä ovat mm. sisäiset ohjeistukset ja hyväksymismenettelyt, täsmäytykset, varmistukset, analyyttiset toimenpiteet ja tehtävien eriyttäminen.

Osana riskienhallintaprosessia yhtiössä suoritettiin vuoden 2011 aikana laajamittainen riskien kartoittamisprojekti. Projektin ansiosta konsernin riskit on aiempaa paremmin tunnistettu, dokumentoitu ja luokiteltu uudelleen. Vuonna 2012 yhtiö jatkoi edellisvuonna tehtyä projektia varmistaakseen riskienhallinnan järjestelmien kattavuuden. Konsernin vuosittaisessa strategiaprosessissa tunnistetut riskit käydään läpi, riskienhallinnan valvontatoimenpiteet kartoitetaan sekä mahdollisten uusien riskien vaikutusta konsernin strategiaan arvioidaan.    

6.4 Taloudelliseen raportointiin liittyvä viestintä ja tiedotus

CapMan on määritellyt taloudellisen raportoinnin roolit ja vastuut osana konsernin viestintä- ja tiedotuskäytäntöjä. Talousraportointiin ja sen sisäiseen valvontaan liittyvää ulkoista ja sisäistä informaatiota kerätään systemaattisesti, ja johdolle välitetään olennaista tietoa konsernin tapahtumista. Taloudellisen raportoinnin kannalta oikea-aikainen ja ajantasainen tieto esitetään asiaankuuluville toimielimille, kuten hallitukselle, johtoryhmälle ja monitoring-tiimille. Kaikki ulkoinen viestintä hoidetaan konsernin tiedonantopolitiikan mukaisesti. Tiedonantopolitiikka on saatavilla yhtiön internetsivuilla: www.capman.fi/capman-konserni/hallinnointi/tiedonantopolitiikka.

6.5 Seuranta

Taloudellisen raportoinnin sisäisen valvonnan tehokkuuden varmistamiseksi valvontatoimenpiteitä suoritetaan kaikilla organisaation tasoilla. Seuranta voi olla jatkuvaa päivittäisten työtehtävien muodossa tai tapahtua erillisinä toimeksiantoina. Erillisten toimeksiantojen laajuus ja toteuttamistiheys riippuvat pääasiassa riskiarvioista ja jatkuvien valvontatoimien tehokkuudesta. Sisäisessä valvonnassa havaitut puutteet raportoidaan johdolle, vakavimmat puutteet hallitukselle.

Hallitus seuraa säännöllisesti talousinformaatioon liittyviä konsernitason raportteja, jotka sisältävät mm. toteutuneiden lukujen vertailutietoja suhteessa aikaisempiin kausiin ja budjettiin, muita ennusteita sekä arvioita kuukausittaisista kassavirroista ja kovenanttitasoista.  Konsernin taloushallinto tekee kuukausittain tuloslaskelman ja taseen erien analyyseja sekä tytäryhtiökohtaisesti että liiketoiminta-aluetasolla. Tämän lisäksi taloushallinto tekee analyyseja yhtiön kuluista ja hallinnointipalkkioista, tarkistaa käyvän arvon muutokset kvartaaleittain, arvonalentumiset ja kassavirrat, sekä seuraa IFRS-standardeissa tapahtuvia muutoksia.

Monitoring-tiimi vastaa rahastojen kohdeyritysten kuukausittaisen raportoinnin keräämisestä, konsernin rahastojen menestyksen seuraamisesta ja ennustamisesta, laskentamallien laatimisesta sekä voitonjako-osuustuottojen laskennasta.